torstaina, tammikuuta 09, 2014

Tavaranpaljousähkyinhotuspohdiskelu

Onnelliset - Leevi and the Leavings

Katsoin eilen Tavarataivas-dokumentin.

Oli kyllä ajatuksia herättävä ja mielenkiintoinen dokumentti.

Suomalainen mies. Kaikkee pitää olla -asenne. Sitten, yhtäkkiä suuri muutos. Kaikki tavarat varastoon. 1 tavara päivässä takaisin. Mies huomaa että pärjää hyvin vähällä, loput on luksusta. Tyttöystävä ja muut ihmissuhteet tuovat aitoa onnellisuutta, ei tavarat.

Tämä sama pitäisi saada iskostettua omaankin päähän.
Heräteostokset pitäisi lopettaa, kaikesta turhasta pitäisi hankkiutua eroon. Mitään, siis mitään ei kukaan, siis kukaan saa täältä mukaansa.

Samassa asemassa kuin tällainen tavan pienituloinen tallaaja on suuren yrityksen toimitusjohtajakin. Hänkään ei vie mukanaan mitään. Hänen jälkeensä jää perintö, josta pahimmassa tapauksessa tapellaan.

Pitäisi alkaa käydä kaappeja läpi ja laittaa kiertoon kaikki tavara, mitä ei tule käytettyä ja unohtaa "ehkä joskus" ajatus.

Tätä toteutan kyllä aika hyvin, siivoan kaappeja melko ronskilla kädellä melko usein. En kehitä, enkä halua kehittää tavaroihini niin suuria tunnesiteitä etten pystyisi jostain tavarasta luopumaan. Paitsi valokuvista. Niistä en halua luopua, eikä tarvitse. Vielä ainakaan. En minä niitäkään saa mukaani, mutta ehkäpä saan tilalle sitten jotain parempaa. Toivon niin.

En tee uudenvuoden lupauksia, mutta toki tammikuu on aina uuden aikaa. Tänä vuonna tähn uuteen voisi yrittää sisällyttää kulutushysteriasta irti pyristelyn. Ei puhuta siitä että tilasin tiistaina uuden pyykinpesukoneen.

En osta mitään tarpeetonta. Ei ylimääräisiä astioita, paitsi Sarjaton-sarja jota keräilen. Ei ylimääräisiä sisustustavaroita. Ei ylimääräisiä "ihankiva" -vaatteita tai kenkiä. Ei sitä karkkipussia kaupasta joka kerta. Ei turhuuksia. Enkä aio kallistua asketismin puolelle.

Meillä vaan on jo kaikki mitä me tarvitaan. Toisemme. Meillä on rakkautta täällä kotona. Meillä on kaikki tarvikkeet mitä meidän pieni perhe tarvitsee, ja niin tosiaan - toisemme.

Tavara ja materia tuo vastuuta ja huolta. Kaikesta omistamastaan tulisi pystyä huolehtimaan ja olisi tietysti ihan kiva jos olisi aikaa myös käyttää sitä.

-Laura

2 kommenttia:

  1. Hei, katsoin samaisen dokumentin ja samoja asioita aloin itsekin pohtia. Olenkin yrittänyt vähentää kulutusta ja miettiä kaikkia ostoksia kahteen kertaan, vähintään. Tekstistäsi inspiroituneena taidanpa kirjoittaa aiheesta myös omaan blogiini. Saanko linkittää sinun tekstisi sinne myös? :) t. Hepaloo (http://herrahuukierrattaa.blogspot.fi/)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Hepaloo! :)
      Kiva jos inspiroiduit. Ilman muuta saat linkittää.
      -Laura

      Poista

Kiva kun kävit lukemassa, olisi kiva kuulla sinustakin joten jätähän jotakin raapustusta! :)