"En." Saatat vastata, mutta sitten huomaatkin olevasi sitä mieltä, että näin teen, näin olen tehnyt aina. Sellainen minäkin olen. Teen kaiken kuten olen oppinut tekemään. Pesuaineetkin on samoja mitä olen kotona oppinut käyttämään. Huvittavaa.
 |
| Kuva. |
Nyt kuitenkin tarvittaisiin muutosta. Ai mihin? No elämäntapoihin.
Ylipainoa on kertynyt, väsyttää, kunto on huono. Syön sentään pillerit purkista kiltisti ja olen töissä pöpöpesässä niin vastustuskyky on kunnossa. Mutta pelastusrengasta en tarvitsisi. Painoani en tähän voi kirjoittaa, koska vaa'asta on paristo loppu, mutta sitä on liikaa. Painoindeksini on tällä hetkellä jotain 27-28 luokkaa.
Ei minua muuten haittaisi olla tällainen, mutta ahdistaa. Ahdistaa kun tuttavat kyselee odotanko vauvaa. Ahdistaa katsoa peiliin, oli päällä mitä tahansa. Ahdistaa kun sopivia vaatteita ei ole. Ei kotona, ei kaupassa.
 |
| Kuva. |
Huomenna syödään kasvissosekeittoa. Pidän vain yhden karkkipäivän viikossa. Juon enemmän vettä. Syön enemmän vihanneksia ja hedelmiä. Alan taas tekemään smoothieita.
En nyt varsinaisesti ehkä kutsuisi tätä laihduttamiseksi, mutta haluan virkistää itseäni. Ja ehkä sitä painoakin alemmas. Kun vielä joskus paino alkaisi sillä kuutosella millä se ennen alkoi, viitonen tällä hetkellä tuntuu kovin kaukaiselta.. Ehkä niin kaukaiselta ettei sinne edes tarvitsisi palata. Saa nähdä.
Syömishäiriöistä minusta ei onneksi saa tekemälläkään, ei edes ortorektikkoa. Toki, tunne- ja lohtusyöjä olen, siitä pitäisi päästä eroon. Ei ahmiminen saa mun oloa mitenkään paremmaksi.
Yksi, mitä haluaisin saavuttaa on sokerikoukusta irti pääseminen!
Toinen, parempi kunto.
Kolmas, paino alkamaan numerolla 6.
Katsotaan, miten kauan jaksan ponnistella kohti tätä tavoitetta. Pikkuhiljaa ja hissukseen. Yritetään.
-laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit lukemassa, olisi kiva kuulla sinustakin joten jätähän jotakin raapustusta! :)